Lisätiedot kuntakartasta ja tilastotiedoista
1. Maahanmuuttajaryhmien jako taustamaan mukaan (maailmankartta).
2. Tilastotietojen ja kuntakartan lähteet.
3. Mitä tarkoittaa kuntakartan tilastotiedoissa: “Rahoitusvaje kunnallisveroista”.
4. Mitä tarkoittaa kuntakartan tilastotiedoissa: “Ikävakioidut tulokset”.
5. Tarkemmat kuvaukset yksittäisistä tilastotiedoista.
* Vielä tarkemmat lisätiedot kuntakartasta ja tilastotiedoista löytyvät Suomen Perustan raportista: Maahanmuuton kuntakohtaiset tilastotiedot.
1. Maahanmuuttajaryhmien jako taustamaan mukaan
- Ulkomailla syntyneiden taustamaa määräytyy henkilön syntymävaltion mukaan.
- Mikäli Suomessa syntyneen henkilön kaikki tunnetut vanhemmat ovat ulkomailla syntyneitä, tämän “2. sukupolven maahanmuuttajan” taustamaa määräytyy ensisijaisesti äidin taustamaan mukaan ja toissijaisesti isän taustamaan mukaan.
- Isoihin pakolaismaihin kuuluvat: Irak, Somalia, Afganistan ja Syyria.
- Lähi-Itään (ilman pakolaismaita) kuuluvat myös Pohjois-Afrikka ja Keski-Aasia (kuten aiemmissa Suomen Perustan tutkimuksissa).
- Katso tarkemmin Suomen Perustan raportin luvut 5.5 ja 6: Maahanmuuton kuntakohtaiset tilastotiedot.
2. Tilastotietojen ja kuntakartan lähteet
Tilastotietojen taustalla olevan tutkimusaineiston aineiston muodostaminen lyhyesti (Katso tarkemmin Suomen Perustan raportin luku 5: Maahanmuuton kuntakohtaiset tilastotiedot.).
Tilastotietojen taustalla oleva tutkimusaineisto muodostuu Tilastokeskuksen viidestä aineistokokonaisuudesta:
- FOLK perustieto -tutkimusaineisto. (Aineiston kuvaus löytyy Tilastokeskuksen aineistoluettelosta.).
- FOLK tulotieto -tutkimusaineisto. (Aineiston kuvaus löytyy Tilastokeskuksen aineistoluettelosta.).
- FOLK muutto -tutkimusaineisto. (Aineiston kuvaus löytyy Tilastokeskuksen aineistoluettelosta.).
- Tilastokeskuksen rekisteritiedot henkilöiden syntymävaltioista (ennen vuotta 1990 Suomeen muuttaneet).
- FOLK lapsi -- vanhemmat -tutkimusaineisto. (Aineiston kuvaus löytyy Tilastokeskuksen aineistoluettelosta.).
Tilastotiedot ovat peräisin Tilastokeskuksen FOLK perustieto -tutkimusaineistosta ja FOLK tulotieto -tutkimusaineistosta.
Henkilöiden syntymävaltiot ovat peräisin Tilastokeskuksen FOLK muutto -tutkimusaineistosta ja Tilastokeskukselta erikseen tutkimuskäyttöön haetuista henkilöiden syntymävaltiotiedoista (koskien ennen v. 1990 Suomeen muuttaneita).
Tilastokeskuksen FOLK lapsi -- vanhemmat -tutkimusaineiston tiedoilla yhdistetään henkilöt heidän vanhempiinsa, jolloin yhdessä syntymävaltiotietojen kanssa on mahdollista päätellä 2. sukupolven maahanmuuttajien taustamaa. Taustamaa määräytyy 2. sukupolven maahanmuuttajan venhempien syntymävaltioiden perusteella.
Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen henkilötasoiset tiedot yhdistetettiin yhdeksi kokonaisuudeksi Tilastokeskuksen henkilötunnuksen avulla. Tilastokeskuksen henkilötunnus toimi siten tilastoavaimena yllä luetellun viiden aineistokokonaisuuden välillä.
Tilastotulokset rajattiin koskemaan kaikkein uusinta (tilasto)vuotta, jolta kaikki tilastotulokset ovat saatavilla. Tämä vuosi oli vuosi 2020.
Tilastotiedot koskevat kaikkia niitä henkilöitä, joilla on ollut kotikunta Suomessa vuonna 2020 – eli käytännössä koko Suomen väestöä vuonna 2020.
- Kaikki tilastotiedot rajataan koskemaan vain yli 14-vuotiaita. Muut käytetyt tilastotietokohtaiset ikärajaukset sekä niiden perustelut esitetään alla (katso myös viitatun Suomen Perustan raportin luku 7).
- Tilastotuloksista puuttuvat ne henkilöt, joilla ei ollut kotikuntaa Suomessa vuonna 2020. Erityisesti
tähän luokkaan kuuluvat turvapaikanhakijat, joilla ei ole vielä oleskelulupaa Suomeen. Siten esimerkiksi
näiden turvapaikanhakijoiden saamat sosiaalietuudet puuttuvat tilastotuloksista.
Kuntien rajojen lähde kuntakartassa
Kuntakartassa käytetyt kuntien rajat ovat peräisin Tomi Mickelssonin sivustolta, mistä kuntien rajojen koordinaatit löytyivät GeoJson-muotoisina. Tomi Mickelssonin alkuperäiset lähteet ovat puolestaan viitatun sivuston mukaan seuraavat: “Kuntien rajakoordinaatit ovat alun perin peräisin Maanmittauslaitoksen avoimesta datasta jonka YLEn tiimi muunsi Googlen KML formaattiin ja julkisti blogissaan.”.
Mickelssonin sivuston koordinaatit ovat vuodelta 2013. Kuntakartan kuntien rajoissa on siten huomioitu vuosina 2013–2020 tehdyt kuntaliitokset (mutta ei osakuntaliitoksia).
Muuta: tulosten vertailu julkisiin tilastoihin ja haaste muille tutkijoille
Tilastotietojen vertailu julkisiin tilastoihin verrattuna. Suomen Perustan raportin liitteessä D varmistetaan, että julkaistut tilastotiedot vastaavat julkisesti saatavilla olevia tilastotietoja (koko Suomea yhteensä koskien).
Haaste tutkijoilla toistaa tulokset. Viitatun raportin liitteessä D esitetään haaste muille tutkijoille siitä, kuinka kuntakartassa esitetyt tulokset on suhteellisen helppo toistaa. Raportin liitteessä D esitetään askeleet sille, kuinka muut tutkijat voivat toistaa esitetyt kuntakohtaiset tilastotulokset Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin perustuen.
3. Mitä tarkoittaa kuntakartan tilastotiedoissa: “Rahoitusvaje kunnallisveroista”.
Kunnallisveroilla rahoitetaan suureksi osaksi kuntien lakisääteiset peruspalvelut – kuten sosiaali- ja terveyspalvelut, koulut, päiväkodit ja kunnan perusinfrastruktuuri.
Maahanmuuttajat käyttävät näitä kuntien peruspalvuita keskimäärin vähintään yhtä paljon (tai enemmän) kuin kantaväestö:
- Matti Virénin mukaan kuntien menot (maahanmuuttajien käyttämistä kuntien peruspalveluista) ovat keskimäärin henkeä kohti suuremmat kuin kantaväestöllä: “[…] maahanmuuttajien väestöosuuden kasvu yhdellä prosenttiyksiköllä kasvattaa (henkeä kohden laskettuja) kustannuksia yhden prosentin. Siten maahanmuuttajien osuuden kasvu kymmenen prosentin tasolle kunnassa, jossa ei ole alkutilanteessa lainkaan ulkomaalaistaustaista väestöä, lisäisi kunnan menoja kymmenen prosenttia.” (s. 108).
Kun maahanmuuttajat käyttävät kunnassa vähintään yhtä paljon kunnan peruspalveluita kuin kunnan suomalainen kantaväestö, mutta samaan aikaan rahoittavat palveluita – maksettujen kunnallisverojen kautta – vähemmän kuin kantaväestö, kunnan talouteen syntyy tästä rahoitusvaje. (Toisaalta, mikäli maahanmuuttajat maksavat enemmän kunnallisveroja kuin kunnan kantaväestö, tämä hyödyttää kunnan taloutta).
Kantaväestöön verrattuna pieniksi jäävien kunnallisverojen aiheuttama rahoitusvaje on paikattava:
- Kunnallisveroprosentin korotuksilla.
- Ottamalla velkaa.
- Kunnan peruspalveluiden leikkauksilla (kaikilta).
- Lue tarkemmin maahanmuuttajien pieniksi jäävien maksettujen kunnallisverojen aiheuttamasta rahoitusvajeesta:
- Alla kohdassa 5.5 lyhyesti rahoitusvajetta koskevista tilastotiedoista ja niiden laskennasta.
- Suomen Perustan sivuilla julkaistu kirjoitus: Miksi kuntien taloudet eivät kestä sitä, että maahanmuuttajat maksavat paljon vähemmän kunnallisveroja kuin kantaväestö
- Maahanmuuton kuntakohtaiset tilastotiedot -raportin luku 9 (s. 65–69). Tässä raportin luvussa annetaan muun muassa yksinkertaistettu esimerkki siitä, miten rahoitusvaje syntyy. Siinä myös viitataan Espoon kaupunginjohtajan lausuntoihin siitä, miten maahanmuuttajat maksavat Espossa vain vähän kunnallisveroja ja siitä, että Espoolle koituu maahanmuutosta “valtavat kustannukset”.
4. Mitä tarkoittaa kuntakartan tilastotiedoissa: “Ikävakioidut tulokset”.
“Ikävakiointi” tarkoittaa, että ikävakioiduissa tuloksissa otetaan huomioon erot väestöjen ikärakenteessa kantaväestön ja maahanmuuttajaryhmien välillä. Ainoat tulokset, joita koskien ei esitetä erikseen ikävakioituja tuloksia, ovat kaikkia yli 14-vuotiaita koskevat kokonaissummat. Syynä tähän on, että useassa maahanmuuttajaryhmässä kuntakohtaiset yli 64-vuotiaden lukumäärät ovat niin pieniä, että ikävakiointi ei käytännössä onnistu.
Käytännössä ikävakiointi eli tässä tapauksessa uudelleenpainotus tehdään jokaisen kunnan kohdalla erikseen niin, että kunnan maahanmuuttajaväestöjen ikäluokkakohtaisten havaintojen suhteelliset lukumäärät vastaavat uudelleenpainotuksen jälkeen kunnan suomalaisen kantaväestön ikäluokkakohtaisia havaintojen suhteellisia lukumääriä. Vastaavanlainen painotus – jossa “vakiointi” on tehty myös sukupuolen suhteen – on tehty esimerkiksi VATT:n julkaisemassa Sarvimäen (2017) tutkimuksessa.
Katso myös selostus Suomen Perustan raportin luvussa 7.4 (s. 39).
5. Tarkemmat kuvaukset yksittäisistä tilastotiedoista
Kuntakartasta löytyvien tilastotietojen nimet on esitetty alla olevissa kuvauksissa kursiivilla.
Katso vielä tarkemmat kuvaukset Suomen Perustan raportin luvussa 7 (s. 32–39).
Yksityisyydensuojan vuoksi on poistettu kaikki tiedot, jotka perustuvat alle 5 henkilöön kunnassa. Sosiaalietuuksien osalta tämä tarkoittaa sitä, että sekä tuen saajia että "ei-saajia" pitää olla kunnassa vähintään 5, jotta tieto on julkaistu. Lisäksi -- mikäli tietoja on poistettu liian pienen henkilömäärän vuoksi -- myös pienin vähintään 5 henkilöön perustuva tieto on myös poistettu.
Mikäli sosiaalietuuksien saajia on (ikävakioimattomissa) tuloksissa yli 75 prosenttia väestöstä, tällöin osuus esitetään 75,0 prosenttina tuloksissa. Eli esimerkiksi osuus 81,4 % esitetään 75,0 prosenttina. Myös vastaava ikävakioitu tulos esitetään 75,0 prosenttina, mikäli ikävakioitu luku olisi yli 75 prosenttia.
5.1 Henkilölukumäärät:
Yli 14-vuotiaiden henkilöiden lukumäärä
- Kertoo, kuinka monta yli 14-vuotiasta henkilöä kunnassa oli vuonna 2020.
- Luvut ovat henkilölukumääriä.
Osuus yli 14-vuotiaiden henkilöiden lukumäärästä (%)
- Kertoo, tarkasteltavan väestön yli 14-vuotiaiden osuuden kunnan kaikista yli 14-vuotiaista vuonna 2020.
- Luvut ovat prosentteja.
18–64-vuotiaiden henkilöiden lukumäärä
- Kertoo, kuinka monta 18–64-vuotiasta henkilöä kunnassa oli vuonna 2020.
- Luvut ovat henkilölukumääriä.
Osuus 18–64-vuotiaiden henkilöiden lukumäärästä (%)
- Kertoo, tarkasteltavan väestön 18–64-vuotiaiden osuuden kunnan kaikista 18–64-vuotiaista vuonna 2020.
- Luvut ovat prosentteja.
Huomautus: 18–64-vuotiaiden henkilölukumäärät esitetään yksityisyydensuojasyistä kunnittain vain suomalaiselle kantaväestölle ja kaikille ulkomaalaistaustaisille yhteensä. Syynä tähän on, että erot 18–64-vuotiaiden ja kaikkien yli 14-vuotiaiden lukumäärissä ovat hyvin monen maahanmuuttajaryhmän osalta pieniä suurimmassa osassa Suomen kunnissa. Samasta syystä 25–60-vuotiaiden henkilölukumääriä ei esitetä lainkaan.
5.2 Toimeentulotuet:
Tiedon rekisterilähde: Tilastokeskuksen FOLK tulotieto -tutkimusaineisto, muuttujan nimi aineistossa: Toimeentulotuet.
Sisältää sekä toimeentulotuen perusosan että “harkinnanvaraiset” osat: täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen.
Toimeentulotukiin on laskettu yhteen näiden toimeentulotukien osien yhteenlaskettu summa vuonna 2020.
Toimeentulotukea saaneiden osuus (%)
- Kertoo, kuinka suuri osuus (%) tarkasteltavan väestön 18–64-vuotiaista sai toimeentulotukea ainakin yhden kerran vuoden 2020 aikana.
- Esimerkiksi luku “10,4 % väestöstä” kertoo, että 10,4 prosenttia tarkasteltavan väestön 18–64-vuotiaista sai toimeentulotukea ainakin yhden kerran vuoden 2020 aikana.
Toimeentulotukien kokonaissumma (€)
- Koskee kaikkia kunnassa vuonna 2020 asuneita yli 14-vuotiaita.
- Kertoo, kuinka suuri on kunnassa vuonna 2020 asuneiden kaikkien tarkasteltavan ryhmän yli 14-vuotiaiden henkilöiden vuonna 2020 saamien toimeentulotukien yhteenlaskettu summa.
- Esimerkiksi luku “100 000 euroa” kertoo, että tarkasteltavan ryhmän henkilöt saivat vuonna 2020 toimeentulotukea yhteensä 100 000 euroa.
Osuus kunnassa maksetuista toimeentulotuista (%)
- Koskee kaikkia kunnassa vuonna 2020 asuneita yli 14-vuotiaita.
- Kertoo, kuinka suuren osuuden (%) tarkasteltavan väestön toimeentulotukien kokonaissumma (ks. yllä) muodostaa kaikista kunnan (yli 14-vuotiaille) asukkaille vuonna 2020 maksetuista toimeentulotuista.
- Esimerkiksi luku “14,5 %” kertoo, että tarkasteltava väestö sai 14,5 % kaikista kunnan asukkaille vuonna 2020 vuonna maksetuista toimeentulotuista.
5.3 Työttömyysturvaetuudet:
- Tiedon rekisterilähde: Tilastokeskuksen FOLK tulotieto -tutkimusaineisto, muuttujan nimi aineistossa: Työttömyysturvaetuudet.
Työttömyysturvaetuuksiin on laskettu yhteen saatujen eri työttömyysturvaetuuksien summa (sisältäen muun muassa maksetut työmarkkinatuet) vuonna 2020.
Työttömyysturvaetuuksia saaneiden osuus (%)
- Kertoo, kuinka suuri osuus (%) tarkasteltavan väestön 18–64-vuotiaista sai jotain työttömyysturvaetuutta ainakin yhden kerran vuoden 2020 aikana.
- Esimerkiksi luku “9,8 % väestöstä” kertoo, että 9,8 prosenttia tarkasteltavan väestön 18–64-vuotiaista sai jotain työttömyysturvaetuutta ainakin yhden kerran vuoden 2020 aikana.
Työttömyysturvaetuuksien kokonaissumma (€)
- Koskee kaikkia kunnassa vuonna 2020 asuneita yli 14-vuotiaita.
- Kertoo, kuinka suuri on kunnassa vuonna 2020 asuneiden kaikkien tarkasteltavan ryhmän yli 14-vuotiaiden henkilöiden vuonna 2020 saamien työttömyysturvaetuuksien yhteenlaskettu summa.
- Esimerkiksi luku “545 321 euroa” kertoo, että tarkasteltavan ryhmän henkilöt saivat vuonna 2020 toimeentulotukea yhteensä 545 321 euroa.
Osuus kunnassa maksetuista työttömyysturvaetuuksista (%)
- Koskee kaikkia kunnassa vuonna 2020 asuneita yli 14-vuotiaita.
- Kertoo, kuinka suuren osuuden (%) tarkasteltavan väestön työttömyysturvaetuuksien kokonaissumma kokonaissumma (ks. yllä) muodostaa kaikista kunnan (yli 14-vuotiaille) asukkaille vuonna 2020 maksetuista työttömyysturvaetuuksista.
- Esimerkiksi luku “6,5 %” kertoo, että tarkasteltava väestö sai 6,5 % kaikista kunnan asukkaille vuonna 2020 vuonna maksetuista työttömyysturvaetuuksista.
5.4 Asumistuet:
Tiedon rekisterilähde: Tilastokeskuksen FOLK tulotieto -tutkimusaineisto, muuttujan nimi aineistossa: Asumistuet.
Sisältää eri asumistuen muodot kuten yleisen asumistuen ja eläkeläisen asumistuen.
Asumistukiin on laskettu yhteen saatujen eri asumistukimuotojen summa vuonna 2020.
Asumistukea saaneiden osuus (%)
- Kertoo, kuinka suuri osuus (%) tarkasteltavan väestön 18–64-vuotiaista sai jotain työttömyysturvaetuutta ainakin yhden kerran vuoden 2020 aikana.
- Esimerkiksi luku “9,8 % väestöstä” kertoo, että 9,8 prosenttia tarkasteltavan väestön 18–64-vuotiaista sai jotain työttömyysturvaetuutta ainakin yhden kerran vuoden 2020 aikana.
Asumistukien kokonaissumma (€)
- Koskee kaikkia kunnassa vuonna 2020 asuneita yli 14-vuotiaita.
- Kertoo, kuinka suuri on kunnassa vuonna 2020 asuneiden kaikkien tarkasteltavan ryhmän yli 14-vuotiaiden henkilöiden vuonna 2020 saamien työttömyysturvaetuuksien yhteenlaskettu summa.
- Esimerkiksi luku “545 321 euroa” kertoo, että tarkasteltavan ryhmän henkilöt saivat vuonna 2020 toimeentulotukea yhteensä 545 321 euroa.
Osuus kunnassa maksetuista asumistuista (%)
- Koskee kaikkia kunnassa vuonna 2020 asuneita yli 14-vuotiaita.
- Kertoo, kuinka suuren osuuden (%) tarkasteltavan väestön työttömyysturvaetuuksien kokonaissumma kokonaissumma (ks. yllä) muodostaa kaikista kunnan (yli 14-vuotiaille) asukkaille vuonna 2020 maksetuista työttömyysturvaetuuksista.
- Esimerkiksi luku “6,5 %” kertoo, että tarkasteltava väestö sai 6,5 % kaikista kunnan asukkaille vuonna 2020 vuonna maksetuista työttömyysturvaetuuksista.
5.5 Rahoitusvaje kunnallisveroista:
“Rahoitusvajetta” koskien katso edellä kohta: 3. Mitä tarkoittaa kuntakartan tilastotiedoissa: “Rahoitusvaje kunnallisveroista”.
Maksettuja kunnallisveroja koskevan tiedon rekisterilähde: Tilastokeskuksen FOLK tulotieto -tutkimusaineisto, muuttujan nimi aineistossa: Kunnallisvero.
Maksettujen kunnallisverojen kokonaissummia ja keskiarvoja koskevat tiedot esitetään kaikille yli 14-vuotiaille vuoden 2020 osalta.
Maksettujen kunnallisverojen mediaaneja koskevat tiedot esitetään 18–64-vuotiaille vuoden 2020 osalta.
Kunnallisveroihin on laskettu yhteen henkilöiden maksamien kunnallisverojen yhteenlaskettu summa vuoden 2020 aikana.
Tieto koskee henkilöiden todellisuudessa maksamien kunnallisverojen summaa (sisältäen siten esimerkiksi erilaiset kunnallisveroja koskevat vähennykset).
Rahoitusvajeen kokonaissumma kunnallisveroista (€)
- Kertoo kokonaissumman sille, kuinka suuren rahoitusvajeen (€) kunnan tarkasteltava yli 14-vuotias väestö aiheutti yhteensä kunnalle vuoden 2020 aikana.
- Rahoitusvajeen kokonaissumma on kahden tulontekijän tulo (eli kahden luvun kertolasku):
- Tarkasteltavan väestön yli 14-vuotiaiden henkilöiden lukumäärä kunnassa vuonna 2020.
- Tarkasteltavan väestön yli 14-vuotiaiden maksamien kunnallisverojen keskiarvon ero kantaväestöön / henkilö (€) (ks. alla).
- Rahoitusvajeen kokonaissumma kertoo näin ollen, kuinka paljon vähemmän (jos summa on negatiivinen) tarkasteltava maahanmuuttajaryhmä maksoi yhteensä kunnallisveroja kuin henkilölukumäärältään samansuuruinen kantaväestö maksoi.
- Mikäli rahoitusvaje on negatiivinen, tarkasteltava väestö maksaa tämän summan verran vähemmän kunnallisveroja kuin samansuuruinen kunnan kantaväestö maksaa. Tämä rahoitusvaje on paikattava jotenkin; esimerkiksi nostamalla kunnallisveroastetta tai leikkaamalla kunnallisista palveluista kaikilta.
- Mikäli rahoitusvaje on positiivinen, tarkasteltava väestö maksaa tämän summan verran enemmän kunnallisveroja kuin samansuuruinen kunnan kantaväestö maksaa. Tällöin tarkasteltava ryhmä hyödyttää kunnan taloutta, ja kunta voi esimerkiksi laskea kunnallisveroastetta tai lisätä kunnan palveluiden rahoitusta.
Maksettujen kunnallisverojen kokonaissumma (€)
- Kertoo, mikä on kunnan tarkasteltavan yli 14-vuotiaan väestön maksamien kunnallisverojen kokonaissumma (€) vuoden 2020 aikana.
- Esimerkiksi luku “5 610 000 euroa” kertoo, että tarkasteltava yli 14-vuotias väestö maksoi vuoden 2020 aikana yhteensä noin 5,6 miljoonaa euroa kunnallisveroja.
Rahoitusvaje kunnallisveroista: Verojen ero kantaväestöön / henkilö (€)
- Kertoo euromääräisen erotuksen kunnan suomalaisen kantaväestön maksamien kunnallisverojen keskiarvon ja tarkasteltavan väestön keskiarvon välillä vuonna 2020.
- Esimerkiksi luku “-1 212 euroa” kertoo, että tarkasteltavan väestön maksettujen kunnallisverojen keskiarvo (per yli 14-vuotias henkilö) oli 1 212 euroa pienempi kuin kunnan suomalaisen kantaväestön vuonna 2020.
- Kun tarkasteltavan maahanmuuttajaväestön keskiarvo on kunnan kantaväestöä pienempi, tämä kertoo maahanmuuttajaväestön aiheuttaman rahoitusvajeen suuruudesta kunnan taloudelle.
- Toisaalta esimerkiksi luku “1 578 euroa” kertoo, että tarkasteltavan väestön maksettujen kunnallisverojen keskiarvo (per yli 14-vuotias henkilö) oli 1 578 euroa suurempi kuin kunnan suomalaisen kantaväestön vuonna 2020.
- Kun tarkasteltavan maahanmuuttajaväestön keskiarvo on kunnan kantaväestöä suurempi, tämä kertoo siitä, että tarkasteltava maahanmuuttajaväestö ei aiheuta rahoitusvajetta kunnan taloudelle. Mikäli tarkasteltava maahanmuuttajväestö ei käytä kantaväestöä enempää kunnan (perus)palveluita, maahanmuuttajaväestö on tässä tapauksessa hyödyksi kunnan taloudelle.
Rahoitusvaje kunnallisveroista: Verojen osuus kantaväestön veroista / henkilö (%)
- Kertoo tarkasteltavan väestön yli 14-vuotiaiden maksamien kunnallisverojen keskiarvon (per henkilö) suhteellisen osuuden (%) kunnan kantaväestön maksamien kunnallisverojen keskiarvosta vuonna 2020.
- Esimerkiksi luku “90 % kantaväestöstä” kertoo, että tarkasteltavan väestön keskiarvo on 90 prosenttia kantaväestön keskiarvosta, eli tarkasteltavan väestön keskiarvo on kantaväestön keskiarvoa pienempi. Tämä luku kertoo rahoitusvajeen suhteellisesta suuruudesta kunnan taloudelle: mitä pienempi luku on, sitä suurempi on rahoitusvajeen suhteellinen suuruus.
- Toisaalta esimerkiksi luku “105 % kantaväestöstä” kertoo, että tarkasteltavan väestön keskiarvo on 105 prosenttia kantaväestön keskiarvosta, eli tarkasteltavan väestön keskiarvo on kantaväestön keskiarvoa suurempi. Mikäli tarkasteltava maahanmuuttajväestö ei käytä kantaväestöä enempää kunnan (perus)palveluita, maahanmuuttajaväestö on sitä suuremmaksi hyödyksi kunnan taloudelle, mitä suurempi osuus on yli 100 prosentin – eli mitä enemmän tarkasteltava väestö maksaa suhteessa enemmän kunnallisveroja kuin kunnan kantaväestö.
Maksettujen kunnallisverojen keskiarvo (€)
- Kertoo, mikä on kunnan tarkasteltavan yli 14-vuotiaan väestön maksamien kunnallisverojen keskiarvo (€) vuoden 2020 aikana.
- Esimerkiksi luku “3 718 euroa” kertoo, että tarkasteltavan väestön yli 14-vuotias maksoi vuoden 2020 aikana keskimäärin 3 718 euroa kunnallisveroja.
Maksettujen kunnallisverojen mediaani (€)
- Sama kuin keskiarvon osalta yllä, mutta kyse on maksettujen kunnalliverojen keskiarvon sijaan maksettujen kunnallisverojen mediaanista.
Rahoitusvaje kunnallisveroista: Verojen mediaanin ero kantaväestöön (€)
- Sama kuin keskiarvon osalta yllä, mutta kyse on maksettujen kunnalliverojen keskiarvon sijaan maksettujen kunnallisverojen mediaanista.
Rahoitusvaje kunnallisveroista: Verojen mediaani kantaväestön mediaanista (%)
- Sama kuin keskiarvon osalta yllä, mutta kyse on maksettujen kunnalliverojen keskiarvon sijaan maksettujen kunnallisverojen mediaanista.
5.6 Työllisyysasteet:
Työllisyysaste (%)
Työllisyysasteita koskevan tiedon rekisterilähde: Tilastokeskuksen FOLK perustieto -tutkimusaineisto, muuttujan nimi aineistossa: Pääasialllinen toiminta (TVM).
Työllisyysaste on laskettu sinä osuutena väestöstä, jolla pääasiallinen toiminta oli työllinen (vuoden 2020 lopussa).
- Tilastokeskus käyttää samaa vuoden lopun tietoa työssäkäyntitilaston työllisiä koskevissa tiedoissa.
Työllisyysaste kertoo tarkasteltavan väestön 18–64-vuotiaiden työllisyysasteen kunnassa vuoden 2020 lopussa.
- Tilastokeskus määrittää samalla tavoin Tilastokeskuksen rekisteritietoihin perustuvassa työssäkäyntitilastossa työllisyysasteen juuri 18–64-vuotiaita koskien. (Kyselytutkimukseen perustuvassa työvoimatutkimuksessa työllisyysaste lasketaan puolestaan 15–64-vuotiaista.).
5.7 Palkka- ja yrittäjätulot:
Palkka koskevan tiedon rekisterilähde: Tilastokeskuksen FOLK perustieto -tutkimusaineisto, muuttujan nimi aineistossa: Pääasialllinen toiminta (TVM).
Palkka- ja yrittäjätulojen lähde on Tilastokeskuksen FOLK perustieto -tutkimusaineisto, Palkkatuloja koskevan muuttujan nimi tässä rekisteriaineistossa on Palkkatulot ja yrittäjätulojen puolestaan Yrittäjätulot.
Palkka- ja yrittäjätulot -tieto on muodostettu laskemalla yhteen palkkatulot ja yrittäjätulot koko vuoden 2020 aikana.
Palkka- ja yrittäjätuloja koskevat tilastotiedot on koskettu rajaamaan 25–60-vuotiaita. Syy tähän on, että yleisesti koko väestössä alle 25-vuotiaiden palkka- ja yrittäjätulot ovat keskimäärin pieniä, joten alle 25-vuotiaiden mukaan ottaminen saisi näyttämään monen maahanmuuttajaväestön, joissa on suhteessa enemmän alle 25-vuotiaita kuin kantaväestöt, tulokset suhteessa heikommilta verrattuna kantaväestöön.
Palkka- ja yrittäjätulojen keskiarvo (€)
- Kertoo yhteenlaskettujen palkka- ja yrittäjätulojen keskiarvon (per henkilö) tarkasteltavassa väestössä vuonna 2020.
Palkka- ja yrittäjätulojen mediaani (€)
- Kertoo yhteenlaskettujen palkka- ja yrittäjätulojen mediaanin (per henkilö) tarkasteltavassa väestössä vuonna 2020.
5.8 Koulutusasteet:
Osuus, jolla on 2. asteen tutkinto (%)
Koulutusasteita koskevan tiedon rekisterilähde: Tilastokeskuksen FOLK perustieto -tutkimusaineisto, muuttujan nimi aineistossa: Korkeimman tutkinnon suoritusaste.
Vähintään 2. asteen koulutuksen suorittaneiden osuus on laskettu sinä osuutena väestöstä, jolla korkeimman tutkinnon suoritusaste on vähintään toinen aste.
Ikärajaus koulutusastetta koskevien tulosten osalta on 25–60-vuotiaat. Erityisesti alaikärajalla (25-vuotiaat) varmistetaan se, että henkilöillä on ollut ikänsä puolestaa aikaa suorittaa vähintään 2. asteen tutkinto.
5.9 Ikävakioidut tiedot:
Ikävakioidut tiedot ovat samat kuin yllä esitetyt, mutta kyse on “ikävakioiduista” tuloksista.
“Ikävakioinnista” katso edellä kohta: “4. Mitä tarkoittaa kuntakartan tilastotiedoissa: "Ikävakioidut tulokset”.“
Ikävakioitu toimeentulotukea saaneiden osuus (%)
Ikävakioitu työttömyysturvaetuuksia saaneiden osuus (%)
Ikävakioitu asumistukea saaneiden osuus (%)
Rahoitusvaje kunnallisveroista: Ikävakioitu verojen mediaanin ero kantaväestöön (€)
Rahoitusvaje kunnallisveroista: Ikävakioitu verojen mediaani kantaväestön mediaanista (%)
Ikävakioitu työllisyysaste (%)
Ikävakioitu palkka- ja yrittäjätulojen keskiarvo (€)
Ikävakioitu palkka- ja yrittäjätulojen mediaani (€)
Ikävakioitu osuus, jolla on 2. asteen tutkinto (%)
Muut lisätiedot kuntakartasta
- Mikäli vastauksia kuntakarttaan liittyvissä kysymyksissä ei löydy tältä sivulta eikä viitatusta yksityiskohtaisesta Suomen Perustan raportista, lisätietoja saa Suomen Perustan tutkijalta Samuli Salmiselta: [email protected].